Ledien merkitys valaistustekniikassa kasvaa koko ajan. Tekniikka on uutta ja ledien parissa toimii suuri joukko vanhoja ja uusia yrityksiä.
Ledialan toimijoita yhdistämään on Suomen Valoteknillisen Seuran yhteyteen perustettu Lediryhmä. Siihen ovat tervetulleita kaikki ledejä, ledimoduuleja tai ledivalaisimia valmistavien, myyvien tai maahantuovien yritysten edustajat sekä ledejä työkseen tutkivat ja testaavat henkilöt. Ryhmän jäseneltä edellytetään SVS:n henkilöjäsenyyttä tai työskentelemistä SVS:n jäsenyrityksessä tai -yhteisössä.
Lediryhmä toimii järjestämällä kursseja, ryhmän tapaamisia sekä jakamalla muilla tavoin tietoa ledeistä ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Lediryhmä seuraa myös alan standardointia ja osallistuu siihen tarvittaessa.
Lediryhmään ja samalla sen sähköpostilistalle voi liittyä ilmoittautumalla Heikki Härköselle, etunimi.sukunimi@valosto.com.
Saadakseen tietoa ledeistä ei välttämättä tarvitse kuulua Lediryhmään, koska ryhmän tuottamaa tietoa jaetaan esimerkiksi SVS:n kaikille henkilöjäsenille sekä jäsenyritysten ja -yhteisöjen henkilöstölle lähetettävillä jäsensähköpostikirjeillä sekä ryhmän nettisivuilla.
Puheenjohtaja 2011: Jaakko Ketomäki, Obelux Oy
|
1) Ledit lämpenevät |
2) Ledien valotehokkuus Tekstiä päivitetään... |
| 3) Ledi valaisee kauan mutta ei ikuisesti Ledin määritellään saavuttaneen elinikänsä lopun, kun sen valovirrasta on jäljellä 70 %. Laadukkaan, valkoista valoa tuottavan ledin ilmoitetaan kestävän yleensä yli 50 000 tuntia. Ledin käyttäminen suositeltua korkeammassa lämpötilassa tai suuremmalla virralla lyhentää sen elinikää huomattavasti ja päin vastoin. |
4) Ledejä on eri laatuisia Ledien kestävyydessä, valontuotossa, valon laadussa ja värintoistossa on hyvin paljon eroja eri ledityyppien välillä. Lisäksi tuotteista saatavat tiedot voivat olla puutteellisia tai jopa harhaanjohtavia. Yleensä hinta ja laatu kulkevat käsi kädessä. |
| 5) Light Emitting Diode eli LED Suomenkielinen vastine on loistediodi, joskin yleensä käytetään lyhennettä led tai LED (ei kuitenkaan Led). Arkipäiväinen mutta yleistymässä oleva termi on ledi. |
6) Lämmintä valkoista valoa tuottavia ledejä on nykyään saatavilla Ledien ongelmana on pidetty niiden tuottamaa hehkulampun valoa kylmäsävyisempää valoa. Nykyään on saatavilla valkoisia ledejä, joiden valo on lämminsävyistä. Paras valotehokkuus saavutetaan kuitenkin kylmäsävyisellä valkoisella valolla. |
| 7) Ledivalaistuksen suunnittelu vaatii asiantuntemusta Ledejä käyttämällä valaistus voidaan toteuttaa hyvin eri tavalla kuin käyttämällä perinteisiä valonlähteitä, sillä ledejä käytettäessä valonlähde voidaan tuoda lähelle valaistavaa kohdetta. Asiantuntevalla suunnittelulla kaikki ledien edut voidaan hyödyntää. |
8) Ledi on pieni, mutta ledivalaisin usein kookas Yksittäisen ledin halkaisija on noin 5 mm. Yleisvalaistuskäyttöön riittävän valovirran saavuttamiseen tarvitaan kuitenkin useita kymmeniä teholedejä. Tarvittavan jäähdytyspinta-alan saavuttamiseksi valaisimesta tulee tällöin melko kookas. |
| 9) Ledit ovat erityisen hyviä kun tarvitaan värillistä valoa Ledin valontuotto perustuu prosessiin, joka tuottaa lähtökohtaisesti lähes monokromaattista valoa. Näin ollen värillisen valon tuottaminen ledeillä on tehokasta, koska erillisiä suodattimia ei tarvita. Käyttämällä erivärisiä ledejä voidaan valaisimen valon väriä vaihdella. |
10) Ledeihin liittyvä standardointi on kehitysvaiheessa Ledien ja ledivalaisimien valoteknisten ominaisuuksien testauksesta ei ole olemassa kattavaa standardointia. Tämän johdosta ledituotteiden keskinäinen vertailu on haastavaa. Standardien puute hankaloittaa myös varaosien saatavuutta. |